Vuoden kuumimmaksi poliittiseksi puheenaiheeksi nousi ilmastonmuutos. Eikä hetkeäkään liian aikaisin. Kuten Obama on todennut, olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. Yksi merkittävimmistä ilmaston lämmittäjistä on liikenne, josta esimerkiksi Suomessa aiheutuu noin viidennes kaikista kasvihuonepäästöistä. Tulevan parin vuosikymmenen aikana nämä päästöt tulee laskea murto-osaan nykyisestä. Tämä edellyttää radikaaleja muutoksia liikkumiseemme.
Tässä kirjoituksessa esittelen 7 tapaa, jolla digitalisaatio voi edesauttaa liikenteen päästövähennyksiä. En edes yritä väittää, että nämä keinot auttaisivat automaattisesti – niille kaikille on tyypillistä, että kunnolla toteutuakseen ne edellyttävät sekä poliittisia päätöksiä että ihmisten käyttäytymisen muutosta. En myöskään yritä väittää, että nämä keinot yksin riittäisivät; vähintään yhtä suuri rooli on “perinteisellä” liikennepolitiikalla, esimerkiksi kestäviä liikennemuotoja edistävillä infrastruktuuriratkaisuilla.
1. Ajoneuvojen käyttö- ja täyttöasteen nosto
Tällä hetkellä keskimääräinen auto seisoo 95 % ajasta ja silloinkin kun sillä ajetaan, on kyydissä keskimäärin vain kuljettaja. Vastaavaa resurssien haaskuuta ei muilla aloilla näe. Tähän jakamis- ja palvelutalous ja niitä edistävät digitaaliset ratkaisut tarjoavat valtavaa parannusta.
Ensinnäkin, erilaiset vuokra- ja yhteiskäyttöautopalvelut voivat kasvattaa merkittävästi autojen käyttöastetta.
Yksi yhteiskäyttöauto taloyhtiön parkkihallissa korvaa jopa 10 omaa autoa.
Käyttöasteen kasvu tarkoittaa myös sitä, että autokanta uusiutuu nopeammin: nolla- ja vähäpäästöiset autot yleistyvät nopeammin.
Vähintään yhtä suuri potentiaali on kyytien jakamisella. Erilaiset kutsuohjatut joukkoliikennepalvelut yleistyvät maailmalla nopeasti ja ensi kesänä sellaista pilotoidaan myös pääkaupunkiseudulla. Näitä palveluita kehittävät niin julkiset (esim. HSL) kuin yksityisetkin (esim. Uber) toimijat.
Ajoneuvojen yhteiskäytön ja kyytien jakamisen potentiaali on valtava: simulaatioiden perusteella esimerkiksi Helsingissä tehtävät matkat voisi toteuttaa 96 % (!) pienemmällä ajoneuvomäärällä, ja päästötkin vähenisivät kymmeniä prosentteja. Lue lisää
2. …ja sama logistiikassa
Myös logistiikassa on vastaavaa tehostamispotentiaalia. EU:ssa tavarankuljetukseen käytettävistä ajoneuvoista neljäsosa kulkee tyhjänä, Suomessa jopa kolmasosa. Tämän lisäksi iso osa kuormista on vajaita ja niitä ajetaan sopimattomalla kalustolla.
Kuljetuksiin liittyviä tietoja jakamalla ja digitaalisia palveluita hyödyntämällä logistiikkaa voidaan tehostaa useita kymmeniä prosentteja. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi useiden eri organisaatioiden toimitusten yhdistelyä samaan kuljetukseen. Tämä näkyy suoraan tavaraliikenteen päästöjen vähenemisenä. Lue lisää
3. Kestäviä kulkumuotoja tukeva liikenteenohjaus
Kööpenhaminassa pyöräily on huippusuosittua. Yli 60 % (!) kaupunkilaisista kulkee työ- ja opiskelumatkansa pyörällä, autoilun osuuden ollessa alle 10 %. Vertailun vuoksi: Tampereella luvut ovat lähestulkoon päinvastaiset. Kööpenhaminan saavutus on ensisijaisesti erinomaisen infran ansiota, mutta jatkuvasti suurempaan rooliin on noussut pyöräilyä suosiva liikenteenohjaus.
Pyöräilijävirroista kerättävän reaaliaikaisen datan avulla pyöräilijöille tarjotaan erilaisia dynaamisia liikenteenohjauspalveluita, kuten vihreitä aaltoja ja matka-aikaennusteita. Tämä on viety jopa niin pitkälle, että sateisella säällä pyöräilijöiden prioriteettia nostetaan entisestään – näin kenenkään ei tarvitse seistä sateessa!
4. Ohjaava hinnoittelu
Markkinataloudessa euro on yleensä paras konsultti. Autoilua toki verotetaan jo nyt melko rankalla kädellä, mutta ei riittävän ohjaavasti. Kun auto on kerran hankittu, ei sen aiheuttamat päästöt juurikaan ohjaa kuljettajansa toimintaa. Jokapäiväisten liikkumisvalintojen seuraukset tulisi tehdä huomattavasti näkyvämmiksi.
Maailmalta on saatu hyviä kokemuksia ruuhkamaksuista autoilun hillitsijänä: esimerkiksi Tukholmassa maksut ovat vähentäneet keskusta-alueen autoilua noin viidenneksellä. Samalla ruuhkat ovat vähentyneet merkittävästi.
Uudella teknologialla maksut voidaan toteuttaa dynaamisesti siten, että ne kohdistuvat vain ongelmallisimpiin alueisiin ja ajankohtiin – tai ajoneuvoihin.
Tällaisella hinnoittelulla ihmisten liikennevalintoja voidaan ohjata kestävämpään suuntaan ilman, että joudutaan suoraan kieltämään mitään. Lue lisää
5. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen valintaa tukevat digitaaliset palvelut
Auto on helppo valinta: se kuljettaa ovelta ovelle ilman sen suurempaa suunnittelua. Niinpä sen käyttöön on myös helppo urautua. Sen sijaan kestävämpien kulkutapojen valinta edellyttää yleensä enemmän vaivannäköä: vaikkapa juna edellyttää useimmiten jonkinlaisen matkaketjun muodostamista sekä ennen että jälkeen junamatkan.
Tähän haasteeseen uudet digitaaliset palvelut ovat tarjoamassa valtavasti apua. Eri kulkumuotoja yhdisteleviä reittioppaita on ollut markkinoilla jo vuosia, ja nyt tarjolle on tullut palveluita, joilla myös matkojen maksaminen käy automaattisesti. Näiden eri liikennemuotoja yhdistelevien palveluiden potentiaalista kertoo paljon se, että esimerkiksi Uber on ottanut ne uuden strategiansa kulmakiveksi. Lue lisää
6. Reaaliaikainen tieto liikkumisvalintojen vaikutuksista
Oman terveyden ja hyvinvoinnin mittaaminen on kuuma trendi: erilaisia aktiivisuusrannekkeita killuu kohta kaikkien ranteissa. Viime aikoina tämä kehitys on laajentunut myös omien kulutusvalintojen tarkasteluun. Esimerkiksi Sitran hiilijalanjälkeä mittaavaa elämäntapatestiä on tehty jo puoli miljoonaa kertaa!
Lahdessa kaupunkilaisilla on vuoden 2019 alusta mahdollisuus osallistua henkilökohtaiseen päästökauppaan. Käytännössä se tarkoittaa, että kaupunkilaisen alittaessa oman päästökiintiönsä hän saa erilaisia etuja ja palkintoja. Tämä kannustaa konkreettisesti vaihtamaan autoilu kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Lue lisää
7. Liikkumistarpeen vähentäminen
Digitalisaatio voi myös tehdä monet matkoista turhiksi. Esimerkiksi etätyömahdollisuudet vähentävät tarvetta työmatkaliikenteeseen – joskin tällä hetkellä näyttää siltä, että tästä huolimatta ihmisten tekemien matkojen määrä pysyy hyvinkin vakaalla tasolla (noin 3 matkaa / päivä). Pakkoliikkuminen korvataan vapaaehtoisemmilla matkoilla.
Suurempi vaikutus voikin olla verkkokaupan kehittymisellä. Verkkokauppa kasvaa tällä hetkellä eksponentiaalisesti ja on laajentumassa myös päivittäistavarakauppaan. Ammattimaisen toimijan on mahdollista järjestää jakelu suoraan kohteisiin huomattavasti tehokkaammin kuin tilanteessa, jossa jokainen kuluttaja ajaa itse markettiin ostoksille. Lue lisää
Yhteenveto
Digitalisaatio tarjoaa huimia mahdollisuuksia liikenteen päästövähennyksiin – yhteenlaskettuna useita kymmeniä prosentteja.
Mistään automaatista ei kuitenkaan ole kyse: valtaosa potentiaalista toteutuu vain, mikäli kehitystä tuetaan poliittisin päätöksin.
Esimerkiksi kyytien ja kuljetusten yhdistelyn tulisi olla nykyistä huomattavasti houkuttelevampaa niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin.
Liikenne on Solitan toimialoista isoin. Yli 160 solitalaista työskentelee tälläkin hetkellä älykkäiden ja kestävien liikenteen palveluiden parissa. Tällä hetkellä Solita on rekrytoimassa yli 20 uutta liikennealan huippuammattilaista. Lue lisää avoimista tehtävistämme ja liikenteen palveluistamme
Kirjoittaja Jouni Wallander on Solitan liikennetoimialan kehitysjohtaja. Hän vastaa toimialan konsultointi- ja palvelumuotoiluhankkeista.
