30.08.2016Blogi

5 Lean-periaatetta UX-suunnittelijan arjessa

Neljä vuotta, neljä projektia. Kolme vahvaa onnistumista ja yksi vähän rankempi keikka. Mitä käyttäjäkokemussuunnittelijalle jäi käteen Lean UX:n periaatteiden soveltamisesta asiakasprojekteissa? Käyn läpi viisi tuttua ongelmaa, joita käyttäjäkokemuksen (UX:n) kanssa työskentelevä painii  ja kerron miten Lean UX:n periaatteiden soveltaminen auttaa välttämään näiden ongelmien syntymistä.

LeanUX-illustration-A_JK

Miellän Lean UX:n enemmänkin ideologiana tai ajattelumallina kuin selkeänä prosessina. Samat vanhat käyttäjäkokemussuunnittelijan työkalut ovat vieläkin käytössä, mutta niiden käyttötarkoitus ja ajoitus saatetaan miettiä uusiksi. Esimerkiksi käyttäjähaastattelujen fokus saattaa siirtyä käyttäjätarpeiden kartoituksesta liiketoimintahypoteesin testaamiseen.

Viisi Lean-periaatetta, jotka helpottavat UX-suunnittelijan arkea

Alla käyn läpi viisi Lean UX:n periaatetta, jotka ratkaisevat käyttäjäkokemussuunnittelijan arkisia ongelmia.

1.     Omistautuneet tiimit muodostavat parhaan lopputuloksen.

Valitettavan usein suunnittelija löytää itsensä tilanteesta, jossa hän joutuu jakamaan aikansa usean projektin välillä. Jatkuva kontekstin vaihto ja toistuvat keskeytykset pilaavat nopeasti työtehon.

Yksi Leanin pääperiaatteista on monipuoliset, omistautuneet tiimit.

Käyttäjäkokemussuunnittelijalle tämä tarkoittaa sitä, että suunnittelua ei tehdä esimerkiksi erillisissä design studiossa vaan yhdessä toteutustiimin kanssa. Suunnittelija on tiimille omistautunut jäsen, joka keskittyy projektiin 100%:sti.  Parhain lopputulos saadaan aikaan, kun suunnittelija istuu samassa tilassa tiimin kanssa.

2.     Turhuuden eliminointi maksimoi suunnittelijan tietämystä joka hetki.

Kukapa suunnittelija ei olisi joskus tehnyt ”pöytälaatikkosuunnittelua”. Tarkoitan tällä sitä että suunnittelet uuden toiminnon kuukausia tai pahimmillaan yli vuoden etukäteen pöytälaatikkoon pölyttymään ennen sen varsinaista toteutusta. Kun toteutuksen aika vihdoin tulee, eivät aikoinaan suunnittelun pohjana olleet ajatukset pidä enää paikkaansa. Olettaen, että joku vielä muistaa mistä edes oli kysymys.

Lean ohjaa kohti pientä eräkokoa ja pieniä välivarastoja, kuten tässä suunnittelijan pöytälaatikkoa.

Kun suunnittelu tehdään yhdessä mahdollisimman vähän ennen toteutusta tai jopa sen aikana, toimii suunnittelija parhaan mahdollisen tietämyksen varassa. Parhaimmillaan tarkka käyttöliittymä voidaan rakentaa jopa logiikan toteutuksen jälkeen, kunhan perusperiaatteet ja tietosisältö on käyty ensin rautalangoilla läpi.

3.     Arvon luominen syntyy eri asioista eri projekteissa.

Olen käynyt usein keskusteluja muiden suunnittelijoiden kanssa siitä, pitääkö suunnittelijan pyrkiä aina hienoihin ja viimeisteltyihin ratkaisuihin. Useat kollegat tuntuvat vihaavan termiä Minimum Viable Product ja puhuvat mieluummin Minimum Lovable Productista.  Molemmissa ajattelumalleissa on puolensa. Mistä suunnittelija tietää milloin käyttöliittymää hiotaan lisää ja milloin siirrytään seuraavaan asiaan?

Oleellista päätösten kannalta on arvon luominen. Lean UX ohjaa priorisoimaan tekemistä suurimman arvon kautta.

Joissain tapauksissa suurin arvo käyttäjälle tai asiakkaalle voidaan luoda tuomalla palveluun uusi kaivattu toiminnallisuus, vaikka sen käyttäjäkokemus ei olisi paras mahdollinen. Toisaalta, joskus on arvokkaampaa hioa jo olemassa olevan toiminnallisuuden käyttäjäkokemusta.

Vaikeinta onkin saada informaatiota tämän päätöksen pohjaksi. Projekteissamme vastaavat päätökset on tehty usein käyttäjäpalautteen tai analytiikan tarjoaman datan perusteella.

4.     Jaettu ymmärrys johtaa aina parempaan lopputulokseen.

Kohdassa yksi sivusin toteutustiimin kanssa suunnittelua. Usein suunnittelijat murehtivat miten hyvä konsepti ja käyttöliittymäsuunnitelma on mennyt pilalle kehitysvaiheessa ja lopputulos on ollut jotain aivan muuta kuin suunnittelija oli kaavaillut. Kehittäjät puolestaan ihmettelevät erikoisia suunnitteluratkaisuja ja puuttuvia yksityiskohtia. Leanin periaate jaetusta ymmärryksestä estää juuri tätä.

Kun kaikilla on jaettu ymmärrys ratkaistavasta ongelmasta, käyttäjistä ja liiketoiminnallisista tavoitteista, voidaan yhdessä löytää fiksuimmat ratkaisut ongelman ratkaisuun.

Suunnittelijalta tämä vaatii alustavien suunnitelmien jakamista ja paksunahkaisuutta. On tullut parikin kertaa tyhmä olo, kun kehittäjä on kertonut parin minuutin briiffillä monta kertaluokkaa yksinkertaisemman ratkaisun kuin itse juuri esittelemäni.

Olemme toteuttaneet tätä projekteissa useammalla tavalla. Kehittäjät ovat olleet mukana käyttäjätutkimuksissa ja –työpajoissa, olemme suunnitelleet uusia toimintoja ”torikokouksissa” tiimin työtilassa. Viimeisiä hetkiä yhteisen ymmärryksen luomiseen on työmääräarvioinnit esimerkiksi sprintin suunnittelussa, jossa toteutettava toiminnallisuus käydään yhdessä läpi.

5.    Tee, älä ylianalysoi – pääset nopeammin kiinni palautteeseen, jolla on oikeasti väliä. 

Parikymmentä työpajaa, kymmeniä sivuja speksiä, pari prototyyppiä ja laajat käyttäjätestit. Hyväksi todettu viedään tuotantoon.

Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä kevyt toteutus nykytiedon varassa, kokeillaan ja mitataan oikeassa käytössä, parannetaan kokemusten mukaisesti tai unohdetaan koko juttu, jos käyttöä ei löytynyt.

Molemmat toimintatavat ovat tulleet tutuiksi projekteissa, mutta ainakin minun kokemukseni mukaan oikeat ongelmat ja toimivat käytännöt löytyvät vasta, kun käyttäjät ottavat järjestelmän käyttöön normaalissa arjessa. Siksi pyrimme nykyään projekteissa mahdollisimman varhaiseen pilottikäyttöön rajatulla käyttäjäryhmällä.

Onko Lean UX kokeilemisen arvoista?

Lean UX ei ole hopealuoti, joka ratkaisee kaikki ongelmasi. Se ei myöskään sovi kaikkiin projekteihin ja vaatii sopivan ympäristön. Esimerkiksi jatkuvan toimittamisen (continuous delivery) käytäntöjen tulee olla kunnossa.

Uskon kuitenkin vahvasti että näiden periaatteiden pohdiskelu ja kokeilu omassa työssä ajaa suunnittelijan miettimään kriittisesti työtapojaan. Lean UX:n perustana olevat Design Thinking, Agile Software Development ja Lean Startup laajentavat suunnittelijan näkökulmaa mukavasti.

Lukuvinkkejä aiheesta:

Lean UX – Gothelf & Seiden
Lean startup – Ries
The Machine that changed the world – Womack, Jones, Roos

Kiinnostuitko? Lue myös lisää ajankohtaisia blogejamme ja tutustu digitaalisten palveluiden kehitykseen sekä digitaalisen startegian ja palvelumuotoilun -verkkosivuihimme. Löydät meidät myös Solita Meeting Point 2016 -tapahtumasta 14.9. Finlandia-talolta. Kurkkaa ohjelma ja ilmoittaudu mukaan!

Hannu Toivola työskentelee Solitalla käyttäjäkokemuksen parissa. Hän on toiminut käyttäjäkokemussuunnittelijana ketterissä ja lean-ajattelua hyödyntävissä projekteissa.