Avaan tässä kirjoituksessani ajatuksiani siitä, minkälaiset asiat korostuvat modernissa IT-kehittämisessä ja palvelutuotannossa, miten toimintatavat muuttuvat jatkuvasti ja mitä tämä tarkoittaa johtamisen näkökulmasta.
Ketterät menetelmät ovat tulleet haastamaan ”käskytä ja kontrolloi”-kulttuuria
Lähes kaikki uusi IT-kehittäminen tapahtuu tänä päivänä ketteriä menetelmiä soveltaen. Syynä tähän on erityisesti se, että modernit IT-ratkaisut ovat hyvin komplekseja kokonaisuuksia ja kehitystyöhön liittyy tuntemattomia asioita, eri osien välisiä riippuvuuksia ja ennalta-arvaamattomia muutoksia.
Kaiken huomioiminen ja kontrollin pitäminen jopa huolellisimmallakaan suunnittelulla ei yksinkertaisesti ole enää mahdollista.
Erityisesti ketteriä menetelmiä tarvitaan silloin, kun…
- ratkaistaan tiiminä monimutkaisia ongelmia, joiden ratkaisut eivät ole etukäteen tiedossa.
- lopputuotteet vaatimukset muuttuvat matkan varrella.
- työ vaatii tiivistä yhteistyötä ja palautetta loppukäyttäjiltä.
Ketterien menetelmien myötä perinteinen kahtiajako projekteihin ja ylläpitoon alkaa hämärtymään. Asioita otetaan tuotantokäyttöön pala kerrallaan pieninä kokonaisuuksina. Tekeminen on luonteeltaan enemmänkin jatkuvaa kehittämistä, jossa tuotetaan uutta arvoa. Tämä toimii draiverina sille, että on pystyttävä pyörittämään tuotannollista arkea ja kehitystyötä sujuvasti rinnakkain.
Roolien uudet jaot: asiakas on uusi pomo ja projektinvetäjä tukee tiimiään
Ketterin menetelmin tehtävä kehittäminen ja palvelutuotanto eivät vähennä johtamisen merkitystä – päinvastoin. Projektinvetäjältä vaaditaan kykyä ottaa käyttöön uudenlaisia toimintamalleja ja aikaisemmasta poikkeavan roolin omaksumista. Ainakin seuraavat kolme muutosta on selkeästi huomattavissa siinä, kuinka roolit ovat muuttuneet:
Kun työn fokus siirtyy asiakkaan arvon tuottamiseen, toimiikin asiakas tekemisen ”pomona”, ei projektipäällikkö, kuten aikaisemmin. Toki taloudellisista vastuista, asiakassuhteista ja henkilöstöstä on huolehdittava vähintään samalla välittämisellä ja rakkaudella kuin aikaisemminkin.
Johtamisen tehtävänä on poistaa tekemisen tiellä olevia esteitä ja varmistaa, että tiimin jäsenet pääsevät hyödyntämään osaamistaan ja kyvykkyyttään asiakkaan arvon tuottamiseen. Projektien ja palveluiden johtamisen keskiössä on tiimin substanssitekemisen valmentaminen tehtävien hallinnoinnin sijaan.
Johtajan tulee luottaa ihmisten kyvykkyyteen tehdä työnsä oikealla tavalla. Tässä se suurin ero perinteisiin projektinhallinnan menetelmiin ja viitekehyksiin, joissa projektipäällikön tehtävä on kertoa projektitiimille, mitä heidän tulee tehdä ja sen jälkeen varmistaa, että tehtävät tulevat tehtyä ohjeiden mukaan.
Modernin projektinjohtajan 4 keskeistä kyvykkyyttä
Moderni projektinjohtaja on valmentaja, joka haluaa auttaa ihmisiä löytämään työn merkityksellisyyden ja kohtaa jokaisen ihmisen yksilönä.
Tekemisessä korostuu päätösvallan hajauttaminen, päätöksenteon läpinäkyvyys ja yhteisöllisyys.
Ketterä projektinjohtaja elää ja oppii palautteesta ja tarjoaa saman mahdollisuuden myös muille. Hän muovaa jatkuvasti toimintaympäristöään suuntaan, joka on entistä vastaanottavaisempi uusille toimintamalleille. Näen, että tulevaisuuden kehityksen ja palveluiden johtajan osaaminen nojaa neljän kyvykkyyden varaan.
Hyvällä projektijohtajalla on oltava kyky:
- tehdä työtä jatkuvassa vuorovaikutuksessa asiakkaiden (ja asiakkaan asiakkaiden) kanssa ja nostaa asiakasymmärrys kaiken kehittämisen keskiöön.
- rakentaa tehokkaasti yhteen pelaava moniosaajatiimi, joka pystyy palvelemaan kokonaisvaltaisesti asiakkaiden tarpeita.
- mitata jatkuvasti toimintaa ja asiakkaan saamaa arvoa, sekä reagoida muutoksiin.
- kehittää asioita iteratiivisuuteen, nopeaan arvontuottoon ja systemaattisuuteen perustuvilla toimintamalleilla.
