Työtä, koulutusta ja tulevaisuutta rakentamassa – Maahanmuuttaja­nuorten Helsinki

Miten toteuttaa hanke, jonka tavoite ja rahoitus ovat selvillä, mutta ongelmat ja ratkaisut ovat määrittelemättä? Helsingin kaupunki aloitti vuonna 2016 hankkeen löytääkseen keinoja tukea maahanmuuttajanuoria koulutuksen ja työllisyyden saralla – syntyi Maahanmuuttajanuorten Helsinki. Solitan palvelumuotoiluyksikkö johti Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeen suunnittelua ja vastasi pilottien valinnoista ja tavoitteiden asettamisesta yhdessä Helsingin kaupungin tiimin kanssa.

Hankkeen suunnittelu oli yhteistyön tulosta, jossa maahanmuuttajanuoret itse sekä heidän kanssaan päivittäin työskentelevät tahot pääsivät ääneen. Vertaisopettamisen malli BuddySchool, maahanmuuttajanuoria työllistävä Job’d-hanke ja vanhempien tukemisen malli ovat hankkeesta syntyneitä innovatiivisia pilotteja, jotka ovat keränneet palkintoja ja kiitosta julkisilta tahoilta. Ennen kaikkea hanke on rakentanut parempaa elämää maahanmuuttajanuorille.

Tasa-arvoisempi tulevaisuus maahanmuuttajanuorille

Maahanmuuttajanuorten elämää varjostavat Suomessa monet työhön, koulutukseen ja sosiaaliseen elämään liittyvät haasteet: tilastojen mukaan vieraskielisistä alle 30-vuotiaista nuorista 25 % on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Kantasuomalaisilla vastaava osuus on 4 %.

Helsingin kaupunki käynnisti vuonna 2016 ME-säätiön rahoittaman hankkeen, jonka tavoitteena oli etsiä uusia ja laajasti käyttöönotettavia keinoja maahanmuuttajanuorten tukemiseen koulutuksen ja työelämän saralla. Hankkeen nimeksi annettiin Maahanmuuttajanuorten Helsinki.

Helsingin kaupunki halusi testata hankkeen kohdalla tavanomaisista toimintatavoista poikkeavaa lähestymistapaa. Sen sijaan, että heti alussa laadittaisiin pitkän aikavälin toimintasuunnitelma, Helsingin kaupunki halusi löytää kumppanin, jolta löytyisi vahvaa prosessiosaamista ja kykyä johtaa hanketta päämäärätietoisesti ja ketterästi eteenpäin. Palvelumuotoilun rooli nähtiin tärkeäksi kokonaisuuden kannalta, ja hankkeen suunnittelua johtamaan valittiin Solitan palvelumuotoiluyksikkö.

Yhteistyö sidosryhmien kanssa johti ymmärrykseen

Ensimmäinen kysymys, johon hankkeen suunnittelussa täytyi vastata, oli ”miksi?”. Mitä ovat maahanmuuttajanuorten ongelmat tilastojen takana? Oli selvää, ettei yksikään konsultti tai työryhmä voi vastata kysymykseen – siksi yhteistyö maahanmuuttajanuorten ja heidän parissaan työskentelevien ammattilaisten kanssa oli ainut keino eteenpäin.

Solitan johdolla muodostettiin yhteissuunnittelutiimejä, joihin erilaisten yksiköiden ja yhteisöjen, kuten koulujen, järjestöjen, nuorisotoimen, monikulttuuristen yhteisöjen ja työelämän valmennuksen edustajat pystyivät hakemaan. Hakemuksia tulikin reilusti: yhteensä 80. Haastatteluprosessin jälkeen näistä hakijoista valittiin kolme kymmenen hengen tiimiä.

Yhteissuunnittelutiimit haastattelivat oman erikoistumisalueensa tiimoilta nuoria maahanmuuttajia ja heidän vanhempiaan. Nuorten haasteiksi havaittiin muun muassa vähäiset mahdollisuudet puhua omista vaikeuksistaan, hankaluudet ensimmäisen työpaikan saamisessa sekä vanhempien tietämättömyys suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksista ja nuorten päihteidenkäytöstä.

Pikakokeilut erottivat hyvät ideat huonoista

Vuoden 2016 talven ja kevään aikana yhteissuunnittelutiimit kokoontuivat säännöllisesti vaihtelevilla kokoonpanoilla suunnittelupöydän ääreen. Workshop-ideointi ja sidosryhmien jatkuva kuuleminen tuotti kevään aikana satoja ideoita, joilla maahanmuuttajanuorten tilannetta voitaisiin kohentaa. Valtavasta ideamäärästä valittiin parhaat arvioimalla sitä, kuinka helposti toteutettavissa ideat olivat ja kuinka suuri hyöty niistä on kohderyhmälle. Kymmenen toteutuskelpoisinta ideaa valikoitui pikakokeiluvaiheeseen.

Pikakokeilut olivat Helsingin kaupungin kaltaiselle kuntaorganisaatiolle uudenlainen tapa lähestyä projektin testaamista. Pitkäaikaisen ja kankean suunnitteluprosessin sijaan pikakokeiluissa ideoita testattiin pienellä koeryhmällä ja nopealla aikataululla. Näin saatiin nopeasti palaute idean toimivuudesta ja siinä mahdollisesti ilmenevistä ongelmista. Parhaan vastaanoton saaneita ideoita lähdettiin jatkojalostamaan ja viemään kohti pilottivaihetta.

Tutustu pilottihankkeisiin: Buddyschool, Job’d ja Vanhempien tukeminen

Pilottivaiheen hankkeisiin valikoituivat mm. Buddyschool, opettamalla oppimisen malli, jossa heikosti koulussa pärjäävät vanhemmat opiskelijat auttavat nuorempia koulukavereitaan koulunkäynnissä ja oppivat samalla itse; työllistämisen uudenlainen malli Job’d sekä vanhempien tukemiseen kehitetty toimintamalli, jossa maahanmuuttajavanhemmat saavat apua ja valmennusta maahanmuuttajayhteisön sisältä käsin.