Kirkon Ulkomaanapu

Lohkoketjulla lisää luottamusta ja läpinäkyvyyttä humanitaarisen avun hankkeissa

Kirkon Ulkomaanavussa haluttiin selvittää, voitaisiinko lohkoketjuteknologian avulla nopeuttaa rahalahjoitusten käsittelyä, lisätä läpinäkyvyyttä ja samlla tehostaa lahjoitusten seurantaa. Solita paneutui asiaan yhdistämällä taustatutkimusta, etnografista kenttätyötä ja prototyyppitestausta Keniassa ja toimitti Kirkon Ulkomaanavulle perusteelliset tulokset ja konseptiehdotuksen, joita se voi hyödyntää tulevaisuudessa.

Kirkon Ulkomaanapu on kansainvälinen avustusjärjestö, joka pyrkii vähentämään köyhyyttä ja edistämään ihmisoikeuksia 13 kehitysmaassa. Kirkon Ulkomaanavun tavoitteena ovat pysyvät parannukset, ja se tekee läheistä yhteistyötä paikallisten yhteisöjen ja ihmisten kanssa uskonnosta, etnisestä taustasta tai poliittisesta vakauksesta riippumatta.

Humanitaarisessa avustustyössä on havaittu, että käteisavustukset ovat tärkeä keino, jolla voidaan parantaa työn tehokkuutta, antaa ihmisille tukea kiireellisissä tarpeissa, parantaa yksilöiden ihmisarvoista kohtelua ja tukea paikallisia talouksia. Monet avustusjärjestöt pyrkivät kasvattamaan käteisavustusten osuutta toiminnassaan, mikä lisää tarvetta parantaa turvallisuutta ja yhtenäistää digitaalista maksamista.

Kirkon Ulkomaanavun avustustyössä käytettävistä uusista teknologioista vastaava johtaja Antti Toivanen halusi selvittää, voitaisiinko lohkoketjuratkaisujen avulla nopeuttaa rahalahjoitusten käsittelyä ja lisätä niiden läpinäkyvyyttä sekä yleisesti tehostaa lahjoitusten seurantaa.

”Humanitaarisen työn kenttä kehittyy jatkuvasti, ja yritämme löytää uusia keinoja, joiden avulla voimme toimia läpinäkyvämmin ja vastuullisemmin suhteessa edunsaajiimme ja lahjoittajiimme. Ketjulohkoteknologiasta tekee erityisen kiinnostavan sen demokraattisuus. Meillä itsellämme on vankkaa tietämystä humanitaarisesta työstä, ja Solitalla on asiantuntemusta teknologisista ratkaisuista, joten täydensimme toisiamme”, Toivanen kuvaa.

Taustatutkimusta käteisavustuksista

Vuoden alussa Solita esitteli biometrisen maksuratkaisunsa ja toimitti näyttöä sen toimivuudesta, millä luotiin luottamusta lokakuussa alkaneeseen yhteistyöhön. Solita ja Kirkon Ulkomaanapu sopivat yhdessä hankkeen tavoitteista:

  • Valitun maan kohderyhmien (edunsaajien, avustustyöntekijöiden ja elinkeinonharjoittajien) käytäntöjen, tarpeiden ja arvonmuodostuksen ymmärtäminen
  • Kohderyhmien kannalta vaikuttavimpien ratkaisujen etsiminen ja priorisoiminen
  • Käteisavustusten toimittamiseen käytettävien uudenlaisten teknologisten ratkaisujen arviointi ja vertailu
  • Kohdemaan oloissa toimivan konseptin suunnittelu

Vaikka käteissiirtoja yleensä suositaan luontoisavustusten sijaan, kuukausiavustusten jakaminen on aikaa vievää sekä kallista ja tarkastukset ja raportointi ovat monimutkaisia. Toisinaan on myös vaikea varmistaa, että käteisavustukset menevät juuri niille kohderyhmille, jotka niitä eniten tarvitsevat.

Digitaalisiin ratkaisuihinkin liittyy rajoitteita. Kuinka Kirkon Ulkomaanapu tavoittaa ihmiset, joilla ei ole pankkitiliä tai matkapuhelinta? Entä ne, joilla ei ole henkilötodistusta tai eivät halua paljastaa todellista henkilöllisyyttään? Muita huomioon otettavia asioita ovat mm. heikot yhteydet, tarvittavat laitteet, vaaditut henkilöllisyysasiakirjat ja lukutaito.

Taustatutkimuksessaan Solita selvitti myös rahan kulttuurista merkitystä ja sen moninaisia suhteita ihmisten toimintaan modernien länsimaisten yhteiskuntien ulkopuolella. Tutkimuksen valmistuttua kenttätöihin lähti kaksi solitalaista: ethnografi ja devaustaitoinen palvelumuotoilija.

Ihmisten välisiä kohtaamisia ja digitaalisia kontaktipisteitä Keniassa

Kohdemaaksi valittiin Kenia, koska siellä byrokratia on suhteellisen kevyttä ja digimaksaminen yleistä. Tiimi vietti aikaa Lodwarin ja Lokicharin kaupungeissa sekä Kakuman pakolaisleirillä ja sen lähellä sijaitsevalla Kalobeyein pakolaisalueella, joilla elää yhteensä noin 200 000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa.

Kentällä Solitan tiimi teki sekä etnografista tutkimusta että erilaisten maksuratkaisuprototyyppien testausta. Tiimi havainnoi, haastatteli ja järjesti työpajoja useille eri kohderyhmille, joita olivat nykyiset ja mahdolliset edunsaajat, elinkeinonharjoittajat ja myyjät, opettajien ja yhteisöjohtajien kaltaiset informantit sekä muut sidosryhmät.

Tiivis yhteistyö Kirkon Ulkomaanavun paikallisen tiimin ja erityisesti maajohtaja John Bongein ja koordinaattori Miriam Atonian kanssa oli ratkaisevaa kenttätyön onnistumisen kannalta.

”Solitan edustajat toimivat kentällä erittäin joustavasti. He käyttäytyivät aina kunnioittavasti ja ammattitaitoisesti, ja heidän kanssaan oli helppo toimia. Oli selvää, että he halusivat vilpittömästi etsiä meidän kannaltamme parhaat ratkaisut. Yhteistyömme oli palkitsevaa”, kuvaa John Bongei.

"Oli selvää, että he halusivat vilpittömästi etsiä meidän kannaltamme parhaat ratkaisut. Yhteistyömme oli palkitsevaa."John Bongei, Country director, FCA

Ajatuksia lahjoittaja–edunsaaja-ketjusta

Solitan tutkimuksen ja havainnointien perusteella löydettiin ongelmia nykyisistä käteisavustustoimista. Myös prototyyppeihin liittyi sekä hyötyjä että haittoja. Solitan tiimi esitteli tulokset Kirkon Ulkomaanavulle tammikuussa 2020.

”Tutkimus paljasti yllättäviäkin asioita. Esimerkiksi Lokicharissa havaittiin, että avustuksen kulkeminen edunsaajalle vei paljon aikaa. Saimme paljon ajateltavaa esimerkiksi prosessin yksinkertaistamisen keinoista ja siitä, miten puhelinvarkauksien kaltaisiin ongelmiin puututaan”, John Bongei kertoo.

Solitan tutkimustulosten perusteella lohkoketjun avulla voidaan parantaa lahjoittajilta edunsaajille kulkevien avustusten läpinäkyvyyttä, tehokkuutta ja nopeutta erityisesti prosessin alussa. Tutkimuksessa selvisi myös, että yhdistämällä nykyisiä maksu-, jakelu- ja käteisen toimitusmenetelmiä voitaisiin parantaa tehokkuutta ja tarjota edunsaajille vaihtoehtoja.

”Solitan tutkimus osoitti meille konkreettisesti, mikä voi toimia ja mikä ei toimi Keniassa, mutta heidän ehdotuksiaan voidaan myös skaalata maailmanlaajuisesti. Erityisesti nyt, kun COVID-19-pandemia vaikuttaa suoriin käteissiirtoihin, digitaalisten työkalujen laajempaan käyttöön on kiinnostusta ja tarvetta myös humanitaarisessa avustustyössä”, toteaa Antti Toivanen.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!