Kun saimme tiedon THL:n päätöksestä kilpailuttaa GAEN-pohjaisen ratkaisun mukaisen koronasovelluksen toteutus, olin vakuuttunut, että meidän täytyy päästä toteuttamaan tämä sovellus. Lue koko tarina.
Grand One 2021 Paras mobiilipalvelu | Paras palvelumuotoilu | Paras käyttökokemus | Paras toteutus ja design
Koronavilkku
– maailman suosituin koronasovellus
Koronapandemian tartuntaketjujen katkaisua helpottavan Koronavilkku-sovelluksen latausmäärälle asetettiin huima tavoite: miljoona latausta ensimmäisen kuukauden aikana. Tavoite ylittyi vuorokaudessa, ja tänä päivänä sovelluksen on ladannut 2,5 miljoonaa suomalaista.
Koronavilkku on yksi historiamme vaikuttavimmista mobiilisovelluksista, joka kehitettiin kahdessa kuukaudessa. Tärkeimpinä ohjenuorina olivat selkeys, luotettavuus, saavutettavuus sekä turvallisuus. Sovelluksen korkea käyttöaste, suomalainen ammattitaito ja yhteishenki ovat herättäneet koko maailman kiinnostuksen.
LÄHTÖKOHTA: Covid-19 riehuu maailmalla – kuinka katkaista tartuntaketjuja teknologian avulla?
Maailmanlaajuinen Covid-19-pandemia hyökyi koko maailman tietoisuuteen kevättalvella 2020. Satoja tuhansia ihmisiä kuoli viruksen aiheuttamiin oireisiin, miljoonat sairastuivat. Suomessakin kuolemantapauksia oli kesään mennessä yli 300.
Miten katkaista tartuntaketjuja? Miten saada tieto kulkemaan kansalaisten keskuudessa yksityisyydensuojaa tarkasti kunnioittaen ja riittävän selkeästi? Miten ohjata taudille mahdollisesti altistuneet terveydenhuollon palvelujen piiriin? Näitä kysymyksiä ratkomaan Suomessa järjestettiin julkinen kilpailutus kansallisesta, tartuntaketjujen katkaisua tehostavasta mobiilisovelluksesta.
Toteutettavan sovelluksen tuli läpäistä Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-arviointi sekä vastata julkishallinnon palveluille asetettuja selkeys- ja saavutettavuusvaatimuksia. Lisäksi sovelluksen tuli keskustella monien taustalla toimivien ja kansallisten terveydenhuollon järjestelmien kanssa, mikä lisäsi teknisen toteutuksen haastavuutta ja aikataulupainetta.
Solita voitti julkisen kilpailutuksen sovelluksen kehittämisestä kesäkuun lopulla. Intensiivisessä aikataulussa keskellä pandemiaa ja suomalaista kesälomakautta synnytetty Koronavilkku julkaistiin suomalaisten käyttöön vain kaksi kuukautta myöhemmin 31.8.2020.
STRATEGIA ja LUOVA RATKAISU: Kansainväliset standardit takaavat yksityisyydensuojan ja eurooppalaisen yhteensopivuuden
Ennennäkemättömän tiukan aikataulun ei annettu johtaa tekemistä. Palvelun suunnittelun kirkkaiksi tavoitteiksi kirjattiin turvallisuus, selkeys, saavutettavuus sekä projektin läpinäkyvyys. Kunnianhimoiseksi lataustavoitteeksi asetettiin miljoona latausta ensimmäisen kuukauden aikana.
Työryhmä kuunteli suunnittelutyön aikana tarkasti sekä terveydenhuollon ammattilaisten että kansalaisten kokemuksia ja kommentteja.
Työryhmä kuunteli suunnittelutyön aikana tarkasti sekä terveydenhuollon ammattilaisten että kansalaisten kokemuksia ja kommentteja. Kehitystyön aikana erityistä huomiota kiinnitettiin myös luottamuksen rakentamiseen vahvalla viestinnällä ja laajalla yhteistyöllä eri tahojen – esimerkiksi THL, DigiFinland, Kela, sosiaali- ja terveysministeriö, sairaanhoitopiirit, Kyberturvallisuuskeskus, Digi- ja väestötietovirasto ja kansainväliset toimijat – kanssa. Sovellus voisi onnistua tehtävässään vain voittamalla suomalaisten ja terveydenhuollon toimijoiden luottamuksen.
Näin Koronavilkku toimii
Solitan suunnittelema ja kehittämä Koronavilkku pitää nimettömästi kirjaa kohtaamistasi puhelimista, joihin on myös asennettu Koronavilkku tai jokin muu yhteensopiva eurooppalainen koronasovellus.
Kullekin puhelimelle arvotaan satunnainen tunnuskoodi. Koodi vaihtuu useita kertoja päivässä yksityisyydensuojan tehostamiseksi.
Kohdatessaan puhelimet vaihtavat koodeja keskenään Bluetoothin avulla. Tämä toimii, vaikka puhelimen näyttö olisi lukittu tai Koronavilkku suljettu.
Jos aiemmin kohtaamasi henkilö ilmoittaa tartunnastaan sovelluksen avulla, saat ilmoituksen mahdollisesta altistumisesta. Sen mukana saat toimintaohjeet sekä mahdollisuuden ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Jos sinulla itselläsi todetaan tartunta, voit ilmoittaa siitä nimettömästi muille sovelluksen käyttäjille.
Toteutuksen pohjaksi valittiin kansainväliset standardit ja hajautettu malli, jossa sovelluksen käyttäjien tietoja ei säilytetä yksittäisessä paikassa. Mallissa tartuntaketjujen tunnistaminen perustuu pseudonymisoituihin tunnisteisiin, joista ei voi päätellä käyttäjien henkilöllisyyksiä. Nämä ratkaisut takaavat parhaan mahdollisen yksityisyydensuojan.
Viestinnän avoimuus ja suomalaisen talkoohengen aktivoiminen olivat myös strategian keskiössä.
Viestinnän avoimuus ja suomalaisen talkoohengen aktivoiminen olivat myös strategian keskiössä. Jo varhain kehitysprosessissa päätettiin, että sovellus julkaistaisiin avoimena lähdekoodina, jotta niin harrastajat kuin tietoturva-ammattilaisetkin voisivat varmistaa sovelluksen toimivan tietoturvallisesti. Ennätyksellistä lataustahtia siivittivät avoimuus, läpinäkyvyys sekä runsas ja positiivinen näkyvyys mediassa. Kansalaisten satoihin kysymyksiin vastattiin sinnikkäästi sosiaalisessa mediassa.
TAVOITTEET: Näistä ei tingitä – luotettavuus, turvallisuus ja selkeys työn keskiössä
Koronavilkulle asetettiin heti alkumetreillä korkeimmat mahdolliset laadulliset ja saavutettavuustavoitteet.
Sovelluksen luotettavuus sekä käytön selkeys ja ymmärrettävyys olivat kehitystyön keskiössä. Myös saavutettavuus oli merkittävä päämäärä, joka ohjasi teknologiavalintoja. Julkishallinnon sovelluksen on tärkeä olla myös erilaisten erityisryhmien saatavilla.
Myös määrälliset tavoitteet asetettiin mahdollisimman korkeiksi: tavoitteena oli saada miljoona suomalaista lataamaan koronasovellus ensimmäisen kuukauden aikana. Ilman riittävää käyttäjämäärää ja kattavuutta sovellus ei voisi tehokkaasti tukea tartuntaketjujen katkaisua.
TOTEUTUS: Yhteishenki ohjasi kehitystyötä
Poikkeuksellinen yhteishenki julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden sekä kansainvälisten yritysten välillä mahdollisti nopean kehitystyön vaativista tavoitteista tinkimättä.
Koronavilkun suunnitteluun osallistettiin asiantuntijaryhmiä ja tavallisia kansalaisia. Asiantuntijoiden kanssa työstettiin etätyöpajatyöskentelynä prosesseja ja kohtaamisten laskentalogiikkaa Koronavilkun taustalle.
Kansalaisten kanssa suunniteltiin, miten sovelluksen tulisi eri tilanteessa käyttäjän näkökulmasta toimia. Kansalaisten osallistamisessa päädyttiin laadullisiin haastattelumenetelmiin, koska tämä mahdollisti nopean ja iteratiivisen suunnittelun, mikä oli hankkeen aikataulun kannalta kriittistä.
Korona-aika asetti omat haasteensa osallistamiselle: käyttäjähaastatteluja tehtiin sekä etäyhteyksin että kasvokkain maskeja ja desinfiointiainetta säästelemättä.
Koronavilkusta suunniteltiin prototyyppi, jota käytettiin apuna käyttäjähaastatteluissa. Haastatteluissa tutkittiin, millaisia kysymyksiä tai epävarmuuksia koronasovelluksen toiminta kansalaisissa herätti ja millaisia ohjeita käyttäjälle tulisi tarjota epävarmuuksien hälventämiseksi. Haastattelujen aikana tarkkailtiin myös, miten käyttäjät selviytyivät prototyypin käyttöskenaarioista: käyttöönotto, tartunnasta ilmoittaminen ja altistumisilmoituksen saaminen.
Prototyyppiä iteroitiin haastattelulöydösten perusteella jatkuvasti. Ongelmakohdat ja hyvin toimineet asiat koostettiin yhteenvedoksi ja toteutustehtäviksi jatkokehitystä varten.
Selkeys, ymmärrettävyys ja rauhallinen sävy korostuivat tarpeina käyttäjähaastatteluissa. Solitan tuottama visuaalinen ilme kuvituksineen suunniteltiin palvelemaan näitä tavoitteita samalla kun sovelluksen teksteihin kiinnitettiin erityistä huomiota samoista näkökulmista. Tekstisisällöt suunniteltiin sovelluskehityksen, substanssiosaamisen ja kielenhuollon yhteistyönä.
Suunnitteluprosessin edetessä testattiin sekä ammattilaisilla että loppukäyttäjillä kansallisen Omaolo-verkkopalvelun Koronavilkkuun kytkeytyviä kokonaisuuksia.
Toteutusteknologioiden valinnassa painotettiin saavutettavuutta ja hyvää käyttökokemusta: natiiveilla iOS- ja Android-sovelluksilla saavutettiin paras mahdollinen käytön sujuvuus kummallakin käyttöjärjestelmällä, ja saavutettavuusteknologioita voitiin tukea mahdollisimman kattavasti.
TULOKSET: Eurooppalainen malliesimerkki – 2,5 miljoonaa suomalaista käyttää Koronavilkkua
Luvut puhuvat puolestaan. Huima tavoite – miljoona latausta kuukaudessa – ylittyi vuorokaudessa. Kun kaksi viikkoa sovelluksen julkistuksesta oli kulunut, sovelluksella oli kaksi miljoonaa latauskertaa. Tänään noin puolet suomalaisista on ladannut Koronavilkun mobiililaitteeseensa. Koronavilkku on käyttöasteeltaan Euroopan huippua suhteessa väestöön ja on herättänyt laajaa kiinnostusta muualla maailmassa: siitä mm. kirjoittivat kymmenet kansainväliset mediat, kuten New York Times ja Reuters. Hanke sai positiivista julkisuutta myös alittamalla alkuperäiset sosiaali- ja terveysministeriön kustannusarviot reilusti.
Ennen kaikkea Koronavilkku on vastannut ihmisten odotuksiin: sovellus on ollut helppo asentaa ja käyttää, ja se on turvallinen. Ymmärrettävyys ja turvallisuus edellä kehittäminen onnistui: suomalaisten antama palaute on ollut erinomaista.
- n. 2,5 miljoonaa käyttäjää (iOS + Android)
- App Store 4,4 tähteä (yli 2000 arvostelua)
- Yli 22 500 tehtyä Omaolo-oirearviota Koronavilkun ohjaamana
Koronavilkku-hanke on myös malliesimerkki kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön voimasta. Hanketta väritti kansainvälinen yhteishenki ja avoimuus. Merkittävimpiä yhteistyökumppaneita olivat THL, Kela, Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Apple ja Google.
Koronavilkku-hankkeen vetäjä Aleksi Yrttiaho ja Koronavilkku-tiimi ovat saaneet suomalaisen koodin edistäjä -tunnustuksen ja liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt Koronavilkulle Tietoturvamerkin. Tärkein tunnustus sovelluksen arvolle on kuitenkin se, että sovellus on onnistunut tehtävässään: tartunnan toteamisen yhteydessä avauskoodin saaneista yli 80 % myös ilmoittaa sen Koronavilkkuun, mikä on maailman kärkiluokkaa. Yli 22 500 ihmistä on tehnyt Koronavilkun ohjaamana oirearvion Omaolo-palvelussa.
Koronavilkku on yksi suomalaisen historian vaikuttavimmista mobiilisovelluksista ja konkreettinen esimerkki siitä, miten teknologiaa voidaan hyödyntää ehkäisemään sairauksien leviämistä sekä lisäämään tiedonkulkua. Sovellus on auttanut katkaisemaan tartuntaketjuja ja siten säästämään suomalaishenkiä maailmanlaajuisen pandemian aikana. Koronavilkkusovelluksen korkea käyttöaste ja suomalainen talkoohenki ovatkin herättäneet koko maailman kiinnostuksen.
