Kun Liikennevirastossa tehtiin vuonna 2013 iso organisaatiouudistus, kaikki tietoon liittyvät tehtävät kerättiin yhteen osastoon. Osaston vetovastuun sai Liikennevirastossa sen perustamisesta asti työskennellyt Jan Juslen: ”Hienointa on se, että tällä pystyy oikeasti vaikuttamaan asioihin ja ohjaamaan kehityksen suuntaa. Asiantuntijoidemme osaaminen on erittäin korkealla tasolla ja uskon siihen, että valtaa, ei pelkästään vastuuta, pitää delegoida”, hän kertoo.
Liikennevirastossa on jo parin vuoden ajan edistetty systemaattisesti liikenteeseen liittyvän datan avaamista avoimen datan politiikan mukaisesti – tieto halutaan tarjota automaattisesti koneluettavassa muodossa ilman käyttörajoituksia tai maksuja. Näin halutaan edesauttaa uusien ja innovatiivisten liikenteen palvelujen syntyä.
Solitalaisten ominaispiirteenä tuntuu olevan pyrkimys asiakkaan ymmärtämiseen ja ratkaisujen tuominen asiakkaan ongelmiin.
”Tavoitteenamme on avata tämän vuoden loppuun mennessä kaikki keskeiset väyliin ja liikenteeseen liittyvät tiedot”, Juslen sanoo. Tämä on vaatinut tiukat tulostavoitteet ja asiantuntijoiden sitoutumisen tehtävään.
Liikennevirasto pyrkii löytämään parhaat mahdolliset toimittajat ja palveluntuottajat eri tyyppisiin projekteihin.
”Meillä on ollut Solitan kanssa useita merkittäviä projekteja. Solitalaisten ominaispiirteenä tuntuu olevan pyrkimys asiakkaan ymmärtämiseen ja ratkaisujen tuominen asiakkaan ongelmiin.”
”Hyvä esimerkki meiltä on heidän kanssaan noin vuosi sitten tehty konsulttiselvitys Liikenneviraston roolista tiedon ekosysteemissä. Halusimme hyvin objektiivisen analyysin omasta roolistamme ja siitä kenen kanssa toimia, missä pitäisi toimia vahvemmin, mitkä ovat valttimme… Se oli vaikea, abstrakti ja epämääräinen tehtävä, mutta Solita onnistui nostamaan esiin sellaiset asiantuntijat, jotka ymmärsivät nopeasti mitä tehdä. He kävivät asioita läpi, hahmottivat eri roolit, sen mitä voimme tehdä ja mihin meidän tulisi panostaa. Pystyimme hyödyntämään lopputulosta ihan suoraan toimintamme kehittämisessä ja suuntaamisessa”, Juslen kuvailee.
”Valmiita vastauksia ei ollut olemassa, sillä liikenteen maailma on muuttumassa ja siinä tiedolla tulee olemaan keskeinen asema. Yhteistyö oli kuitenkin niin avointa, ja uudella tavalla asioita ajattelevaa, että lopputulos loksahti kohdilleen just eikä melkein.”
Uusi maailma vaatii uudenlaisia toimintapoja
Juslen on vakuuttunut, että lähitulevaisuus tuo tullessaan suuria muutoksia, jotka vaativat muutoshalukkuutta myös yhteiskunnalta ja yrityksiltä. Hän puhuu normienpurkutalkoista: kun turhaa säätelyä puretaan, saadaan luovia tapoja ratkoa ongelmia.
”Meillä on virastossa hirveän voimakas halu kehittää uutta. Olemme puhuneet kehittämisen ähkystä niin pitkään kuin olemme olleet olemassa, kaikki ideoivat koko ajan. Olemme pyrkineet tunnistamaan erilaisia kehitystrendejä, liittyvät ne sitten väylien kunnossapitoon, merenkulkuun tai älyliikenteeseen.”
Viimeisen parin vuoden aikana on selvästi nähty, että liikenteen automatisaatio lähtee vauhdilla eteenpäin.
Vuonna 2013 Liikennevirastossa aloitettiin muutostyö, jota Jan Juslen kutsuu ensimmäiseksi digitalisaatioaalloksi.
”Meillä on 24/7 pyörivä tie-, rata- ja meriliikenteenohjaustoiminta, jonka työnkulkua, prosesseja ja työvälineitä haluttiin uudistaa nykyajan vaatimuksia vastaaviksi. Ne järjestelmät ovat rakentuneet kymmenien vuosien aikana yhä suuremmiksi; aina kun kehitys on harpannut eteenpäin, on tullut uusi järjestelmä, ominaisuus tai käyttöliittymä.”
Liikenneviraston digitalisaation toinen aalto: tieto ja automaatio
Vuosi sitten Liikennevirasto käynnisti toisen digitalisaatioaallon valmistelun. Samalla virasto uudisti strategiaansa ja kirjasi näkemyksiään siitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja mihin organisaation pitäisi keskittyä. Kun eduskuntavaalien jälkeinen hallitus julkisti hallitusohjelmansa, virastossa iloittiin:
”Siinä oli meidän näkökulmastamme juuri oikeat painotukset: digitalisaatio, liikenteen automatisaatio, kokeilukulttuuri ja normien purku. Nämä kaikki vaikuttavat erittäin paljon liikennesektoriin murrokseen”, Juslen selittää.
”Viimeisen parin vuoden aikana on selvästi nähty, että liikenteen automatisaatio lähtee vauhdilla eteenpäin. Kaksi vuotta sitten siitä ei juuri kukaan puhunut missään kovin vakavasti, mutta viime vuonna se oli kansainvälisissä konferensseissa jo kaikkien huulilla. Autovalmistajat ovat jo yllättävän pitkällä kehitystyössään.”
”On vaikea sanoa milloin täysautomaatio tulee, mutta hyvissä olosuhteissa voi ajaa jo nyt pitkiä pätkiä ilman kuljettajaa. Myös meidän pitää varautua mahdollisiin uusiin vaatimuksiin infran ja liikenteenohjauksen näkökulmasta.”
Kokeilukulttuuri strategian keskiössä
Hallituksen siunauksen myötä kokeilukulttuuri on noussut puheenaiheeksi monissa organisaatioissa. Liikennevirastossa se ei ole uusi asia, vaan jo pitkään jatkunut toimintamalli.
”Meillä kokeilu on kuulunut aina toimintatapoihin, hallitusohjelma vain alleviivasi sen. Teemme jatkuvasti T&K:ssa lyhyempiä, kvartaalin tai pari kestäviä juttuja. Väylänpidossa ja liikenteessä on käynnissä kokeiluja, joita seurataan sitten vähän pidempään”, Juslen kertoo.
”Hyvä esimerkki uusista tiedonkeruumenetelmistä on Postin kanssa toteutettava kokeilu, jossa postiautot keräävät tietoa alemmalta tieverkolta kelirikosta. Samanlaisia ajoneuvofleettien hyödyntämisiä on käynnistymässä paljon, bussi-, taksi- ja jakeluliikenteestä. Aina kun löydämme win-win -tilanteen, se on helppoa. Savossa on parhaillaan menossa kokeilu, jossa maitokuljetukset tiloilta meijereille synkronisoidaan kunnossapidon ja aurauksen kanssa. Auraukset täsmäytetään siten, että tiet on aurattu ennen kuin maitoauto kulkee niitä pitkin.”
Uskon vahvasti, että nyt on se aika, jolloin suuria muutoksia tapahtuu.
”Kaikissa ajoneuvofleeteissä on jonkunlainen ajoneuvopääte, jolla seurataan ajokäyttäytymistä ja suunnitellaan reittejä. Siihen järjestelmään voidaan lisätä ominaisuuksia ja tuottaa tietoa automaattisesti. Näin pääsemme lähemmäs asiakkaan kokemia olosuhteita.”
Liikenneviraston tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista tieto-osaston johtajalla on selvä näkemys:
”Asiantuntijoiden osaamisen suuntaaminen strategiamme mukaisiin uusiin painotuksiin ja tehtävien uudelleenpriorisointi on suurin haasteemme, mutta myös iso mahdollisuus. Meidän on pakko kyseenalaistaa omaa mukavuusaluettamme ja löytää oman työn merkitys organisaation kehittyvien tavoitteiden kautta.”
”Nämä muutokset ihan parin viime vuoden ajalta kertovat siitä, että teknologia alkaa olla kypsä aivan erilaisen tekemiseen kuin aiemmin. Uskon vahvasti, että nyt on se ikkuna, jolloin suuria muutoksia tapahtuu”, Juslen päättää.
Kaikki mitä meillä on, löytyy ihmisistä.
Digitalisaatio vaatii ennen kaikkea ajattelutavan muutosta. Tarvitaan johtajuutta, rohkeita kokeiluja ja epävarmuuden sietämistä – kun tehdään jotain ihan uutta, ei kaikkea voida tietää etukäteen. Tähän kirjaseen keräsimme tarinoita asiakkaistamme – digitaalisemman Suomen rakentajista ja omien organisaatioidensa digitaalisen maailman matkaoppaista. Kun oikeat ihmiset tekevät asioita rohkeasti uudella tavalla, saavutetaan ainutlaatuisia tuloksia.
Lue lisää asiakkaistamme ja palveluistamme.
